Uutta kasvua syntyy perinteisestä teollisuudesta

Uuden kasvun lähteinä perinteisessä teollisuudessa ovat innovaatiot, tuotekehitysverkostot ja palveluliiketoiminta. Näissä VTT on aktiivinen toimija yritysten kumppanina. Tiedon tuottamisen lisäksi VTT siirtää osaamistaan yritysten hyödynnettäväksi liiketoiminnan kehittämistä käsittelevien yleistajuisten kirjojen muodossa.

Suomen teollisuuden liiketoiminnan ja viennin kasvu lepäävät perinteisen teknologiateollisuuden yritysten harteilla, kun metsäteollisuus ja ICT-yritykset etsivät uusia asemiaan ja menestystuotteitaan. "VTT toimii osaamisellaan ja teknologiallaan teknologiateollisuuden kasvun moottorina ja uusien innovaatioiden synnyttäjänä. VTT haluaa toimia teknologian ytimessä, ei sivustakatsojana", sanoo VTT:n pääjohtaja Erkki KM Leppävuori. 

Suomen teollisuus ja yhteiskunta eivät tule toimeen ilman uusia innovaatioita - tuotteita ja palveluja. VTT:llä on laaja kokemus näiden synnyttämisestä yhdessä yritysten kanssa. "VTT tarvitsee lisää taloudellista ja toiminnallista liikkumavaraa voidakseen edelleen olla keskeinen toimija niin teknologiateollisuuden kuin muidenkin teollisuus- ja palvelualojen menestyksen vauhdittajana", pääjohtaja Leppävuori toteaa.

Perinteisillä teknologiateollisuuden aloilla on kansantaloudelle suuri merkitys. Muutamankin prosentin liiketoiminnan kasvu ja kehitys merkitsevät siellä paljon.

"VTT auttaa teknologiateollisuutta kuten muitakin asiakkaitaan menestymään kertomalla osaamisestaan myös yleistajuisesti kirjojen muodossa. VTT on julkaissut Teknova Oy:n ja Talentumin kustantamina neljä kirjaa, joissa se siirtää käytännön tutkimus- ja kehityshankkeissaan kehittämäänsä osaamista teollisuuden ja yritysten hyödynnettäväksi. Kirjojen teemoina ovat palveluliiketoiminta, verkostot ja innovaatiojohtaminen", innovaatiojohtaja Petri Kalliokoski sanoo.

Palveluliiketoiminnasta mahdollisuus kannattavaan kasvuun

Teollisuuden palveluliiketoiminnan käsitetään vielä usein muodostuvan varaosamyynnistä ja huollosta tai elinkaaripalveluista. Palveluliiketoimintaa voi olla kuitenkin myös asiakaslähtöinen ajattelumalli.

Teollisuuden palveluliiketoiminnan asiakaskeskeiset liiketoimintamallit eroavat tuotekeskeisistä malleista. Niiden arvonluonti- ja ansaintalogiikat ovat täysin erilaisia. Menestyksekäs palveluliiketoiminta ja palveluiden luominen edellyttävät yhteistyötä, jossa asiakasyrityksen rooli on keskeinen ja aktiivinen. Palvelun tuottajalta tämä edellyttää muutoshakuisuutta strategian ja liiketoimintamallin suhteen.

Esimerkki menestyksekkäästä palveluliiketoiminnasta on Vaisalan ukkoshavaintotiedon palvelu Yhdysvalloissa. Asiakas, esimerkiksi vakuutusyhtiö tai sääennusteiden laatija, voi ostaa tätä tietoa omiin tarpeisiinsa. Vaisala operoi ja ylläpitää havaintoverkkoa, jolloin asiakas voi keskittyä tiedon jalostamiseen omaksi tuotteekseen.

Innovaatiojohtaminen on liiketoiminnan johtamista

Innovaatio on eri asia kuin idea tai keksintö. Innovaatio johtaa idean kaupalliseen hyödyntämiseen. Jotta tähän päästään, pitää innovaatiotoimintaa myös aktiivisesti johtaa.

VTT on tutkinut monissa yksityis- ja julkisrahoitteisissa hankkeissa innovaatioiden syntymistä ja innovaatioprosessien johtamista. Lisäksi VTT osallistuu aktiivisesti yritysten kehittämishankkeisiin. VTT:n tutkimustulokset perustuvat siis käytännön kokemuksiin.

Innovaatioiden alkuperä on usein tutkimuksessa. Innovaatioiden johtaminen on kuitenkin ensisijaisesti liiketoiminnan johtamista, jossa tärkeää on uusien avausten mahdollistaminen ja tukeminen. Uudet avaukset voivat liittyä esimerkiksi tuotteisiin, palveluihin tai yrityksen toimintatapaan.

Innovaatiojohtamisen tehtävänä on myös tuottavien liiketoimintamallien kehittäminen sekä liiketoimintastrategian koettelu ja uudistaminen. Innovaatioiden syntyä edistävät monitieteellisyys ja -toimialaisuus sekä monikulttuurisuus. Innovaatiotoimintaa voidaan lisäksi tukea kehittämällä osaamista sekä luomalla uskottavia visioita ja kannustimia.

"VTT panostaa jatkossa enenevässä määrin strategiansa mukaisesti liiketoiminta- ja innovaatiotutkimukseen vahvan teknologiaosaamisen rinnalla. Usein uudet innovaatiot syntyvät teknologian ja liiketoimintamallien rinnakkaisella kehittämisellä. Tulevaisuudessa kilpaillaan entistä enemmän liiketoimintamalleilla", innovaatiojohtaja Petri Kalliokoski toteaa.

Tuotekehitysverkostoissa syntyy enemmän tuloksia

Tuotekehitys ei katoa Suomesta halvan kustannustason maihin, jos osaamme soveltaa oikeita toimintatapoja ja korostaa suomalaisten verkostojen vahvuuksia. Yhdenkään yrityksen resurssit ja osaaminen eivät enää riitä yksin toteuttamaan tuotekehitystä. Tuotekehitys on kuitenkin tähän asti nähty yritysten ydinosaamisena, joten nyt tarvitaan uutta työnjakoa eri roolissa toimivien yritysten kesken. Uusien erikoistuneiden roolien lisäksi tarvitaan uudenlaisia kannustavia ansaintamalleja sekä uudella tavalla kehitysvastuuta jakavia sopimusmalleja vanhojen tilalle.

Yksi uusista malleista jäsentää tuotekehitysverkostoja on katsoa Suomea ja muita länsimaita prototalouden näkökulmasta. Prototaloudella tarkoitetaan tilannetta, jossa suuri osa teollisesta työstä kohdistuu kehittelyyn, ei varsinaisesti toistamiseen eli sarjavalmistukseen. Näin määritellen yksi Suomen teollisuuden menestysmahdollisuuksista voisi olla erikoistuminen prototalouteen ja pärjääminen siten globalisaatiossa.

Kirjat:

Teollisuuden palveluksista palveluliiketoimintaan- haasteena kannattava kasvu
Christian Grönroos, Raimo Hyötyläinen, Tiina Apilo, Heidi Korhonen, Pekka Malinen, Taina Piispa, Tapani Ryynänen, Iiro Salkari, Markku Tinnilä, Pekka Helle. Kustantaja Teknova 

Johda innovaatioita
Tiina Apilo, Tapani Taskinen, Iiro Salkari. Kustantaja Talentum

Tuotekehitysverkoston uudet toimintamallit
Tiina Apilo, Harri I. Kulmala, Hannu Kärkkäinen, Hannele Lampela, Markku Mikkola, Mirva Nevalainen, Jorma Papinniemi, Ismo Ruohomäki, Tiina Valjakka. Kustantaja Teknova 

Making sense of innovation management
Jari Kettunen, Sanna-Kaisa Ilomäki, Petri Kalliokoski. Kustantaja Teknova

Lisätietoja:

Innovaatiojohtaja Petri Kalliokoski