24.11.2009 VTT juhli 50-vuotiaita mikrobejaan

Wednesday, 23 December 2009 18:45

VTT:n mikrobikokoelma on täyttänyt 50 vuotta

Kokoelmassa on yli 6 000 mikrobia. Bakteereita on yli 3 000, homeita 1 300 ja hiivoja 1 500, joista panimohiivoja 200.

Suurin osa mikrobeista on hyötyorganismeja: oluen valmistuksessa käytettyjä panimohiivoja, leivinhiivoja, teollisuuden entsyymiprosesseissa hyödynnettyjä mikrobeja ja elintarviketuotannon probiootteja. Oluthiivoissa on eroja muun muassa sen suhteen, millaisia aromiaineita ne erittävät. Osa hiivoista on pintahiivoja, osa pohjahiivoja, osa käy nopeasti ja osa hitaammin.

Mikrobikokoelma on sekä tutkimusväline että varmuusvarasto, josta muun muassa panimot voivat käydä hakemassa puhtaan hiivakannan, jos prosessiin pääsee mukaan haittamikrobeja. Osa teollisuusmikrobeista on niin salaisia, ettei niiden olemassaolostakaan kerrota ulkopuolisille.

Noin 70 prosenttia mikrobikokoelman toiminnasta liittyy tutkimukseen. Esimerkiksi etanolin valmistusta selluloosasta kokeiltiin ensimmäiset kerrat jo 1960-luvulla. Nyt tämä tutkimus on jälleen polttopisteessä. VTT:llä rakennetaan geenitekniikan avulla hiivoja, jotka käyntiprosessin lisäksi pystyvät tuottamaan selluloosan pilkkomiseen tarvittavat entsyymit.

Mikrobikokoelma sai alkunsa 1959, kun panimoiden perustama panimolaboratorio muuti VTT:n suojiin. 1970-luvun alussa kokoelmassa oli noin sata mikrobia, minkä jälkeen kokoelmaa on järjestelmällisesti kartutettu.

”Mikrobeihin sisältyy sellaistakin osaamista, jota ei löydy mistään muualta maailmasta”, kokoelmaa hoitava erikoistutkija Erna Storgårds sanoo.

Mikrobeja säilytetään kylmäkuivattuina ja pakastettuina. Kahdessa kylmähuoneessa on yhteensä 30 000 mikrobiampullia, ja –150-asteisessa syväpakastimessa noin 70 000 viljelmää. Syväpakastimet ovat korvanneet aiemmin käytetyn nestetyppisäilytyksen.

Ihmiselle vaarallisia mikrobeja kokoelmassa ei ole

Kaikkiaan maailmassa on yli 550 mikrobikokoelmaa, ja tutkijat muodostavat maailmanlaajuisen verkoston. Suomen toinen kansainvälisen tason mikrobikokoelma on Helsingin yliopistossa.

Mikrobeihin liittyy samanlainen geneettisen materiaalin säilyttämisen ongelma kuin kasveihin ja eläimiin, joiden geneettistä ainesta säilötään biopankkeihin. Olosuhteiden muuttuessa vanha mikrobikanta saattaa tulla käyttökelvottomaksi, ja tilalle on saatava mikrobeja, jotka pärjäävät uudessa kilpailutilanteessa. Biotekniikan tutkimus, jossa kehitetään jatkuvasti uusia, uudenlaisiin tehtäviin pystyviä mikrobeja, tarvitsee myös biopankin tyylistä raaka-aine- ja varmuusvarastoa.

Mikrobeja biopankit eivät koske, eivätkä tutkijat niitä sinne haluakaan muun muassa etiikkaan liittyvien käyttörajoitusten vuoksi.

”Mikrobien kantakokoelmat on lainsäädännössä unohdettu. Ne tarvitsevat oman lain”, Helsingin yliopiston mikrobiologi Pekka Oivanen sanoo.

Lisätietoja:

Erna Storgårds,
VTT:n mikrobikokoelman hoitaja,
This e-mail address is being protected from spambots. You need JavaScript enabled to view it
http://culturecollection.vtt.fi/