09.04.2009 Väitös: Tenomoduliinin geenivaihtelun yhteys lihavuuteen ja sen liitännäissairauksiin

Thursday, 09 April 2009 15:27

Lihavuuden liitännäissairauksien geneettistä taustaa

Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että geenit eli perintötekijät vaikuttavat lihavuuden ja sen liitännäissairauksien kehittymiseen, vaikka ympäristötekijöillä on myös kiistaton merkitys. Tässä väitöskirjatutkimuksessa havaittiin tenomoduliinin geenimuotojen olevan yhteydessä keskivartalolihavuuteen, sokeri- ja rasva-aineenvaihdunnan häiriöihin, lievään tulehdukselliseen tilaan ja riskiin sairastua silmäpohjan ikärappeumaan.

Aikaisemmissa tutkimuksissa havaittiin painonpudotuksen vaikuttavan geenien ilmentymiseen ylipainoisten henkilöiden rasvakudoksessa. Etenkin verisuonten uudismuodostusta estävän tenomoduliinin ilmeneminen alentui merkitsevästi laihdutuksen seurauksena. Muuttunut verisuonten uudismuodostus liittyy olennaisesti useisiin lihavuuden liitännäissairauksiin sekä tulehdustilaan.

Lihavuuteen liittyvät rasvakudoksen ylimäärän lisäksi myös lievä tulehdustila ja rasvakudosperäisten säätelytekijöiden erityksessä tapahtuvat muutokset. Lihavuus altistaakin useille kroonisille sairauksille, kuten tyypin 2 diabetekselle, mutta lisää myös muiden elämänlaatuun vaikuttavien sairauksien, muun muassa silmäpohjan ikärappeuman riskiä. Keskivartalolihavuus on osa metabolista oireyhtymää, joka on sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöiden kasauma.

Tämän väitöskirjatutkimuksen tavoitteena oli tutkia tenomoduliinin geenivaihtelun yhteyttä erilaisiin lihavuuteen ja lievään tulehdustilaan liittyviin tiloihin. Tenomoduliinin geenimuotojen yhteyttä rasva- ja sokeriaineenvaihduntaan tarkasteltiin Suomalaisessa Diabeteksen Ehkäisytutkimuksessa (DPS) sekä kuopiolaisessa Metabolinen Oireyhtymä Miehissä -tutkimuksessa (MOM). Lisäksi tutkittiin tenomoduliinin geenivaihtelun yhteyttä tulehdustekijöiden seerumipitoisuuksiin DPS-tutkimuksessa sekä yhteyttä silmäpohjan ikärappeumaan erillisessä 475 henkilön aineistossa.

DPS-seurantatutkimukseen osallistui noin 500 keski-ikäistä ylipainoista henkilöä, joilla oli heikentynyt sokerinsieto. Tutkimukseen osallistuneiden miesten joukossa havaittiin kolme geenimuotoa, jotka olivat yhteydessä kohonneeseen riskiin sairastua tyypin 2 diabetekseen. Näitä geenimuotoja kantavilla miehillä oli myös korkeammat seerumin tulehdustekijäpitoisuudet. Naisilla tenomoduliinin geenivaihtelu oli yhteydessä tulehdustekijöiden seerumipitoisuuksiin, keskivartalolihavuuteen ja suurentuneeseen silmäpohjan ikärappeuman riskiin. Yhteydet tulehdusmerkkiaineisiin olivat erityisen voimakkaita henkilöillä, jotka olivat keskivartalolihavia tai joiden sokeriaineenvaihdunta oli häiriintynyt.

Yli 5000 henkilöä sisältävä MOM on väestöpohjainen satunnaisotos keski-ikäisistä miehistä. Geenimuotojen ja diabetesriskin välistä yhteyttä ei havaittu MOM-tutkimuksessa, mutta eräs näistä geenimuodoista oli yhteydessä seerumin kokonais- ja LDL-kolesterolitasoihin kummankin tutkimuksen lihavilla miehillä.

Tutkimus tuo uutta tietoa lihavuuden ja sen liitännäissairauksien perinnöllisistä riskitekijöistä, mutta luo myös kiinnostavia tutkimushypoteeseja tenomoduliinigeenin osalta, jota on toistaiseksi tutkittu hyvin vähän. Tulosten perusteella tenomoduliinin geenivaihtelut näyttävät olevan yhteydessä metabolisen oireyhtymän osatekijöihin, kuten sokeri- ja rasva-aineenvaihdunnan häiriöihin, keskivartalolihavuuteen sekä lievään tulehdukselliseen tilaan.

Yhteys silmäpohjan ikärappeumaan on erityisen kiinnostava, sillä tietyt geenimuodot liittyivät suurentuneeseen riskiin sairastua ikärappeuman kosteaan muotoon, jossa verkkokalvolle kasvaa haitallisia uusia verisuonia. Hoitamattomana tämä johtaa nopeaan näön menetykseen. Löydöksellä onkin mielenkiintoinen ja looginen yhtymäkohta tenomoduliinin toimintaan verisuonten uudismuodostusta estävänä tekijänä.


Väitötilaisuus järjestetään lauantaina 18.4.2009 klo 12, Medistudian auditoriossa ML3, Kuopion yliopistossa. Vastaväittäjänä toimii Ph.D. Ruth Loos (Medical Research Council, Epidemiology Unit, Institute of Metabolic Science, Cambridge) ja kustoksena Professori Matti Uusitupa (Kuopion yliopisto).

Väitöskirja on julkaistu sarjassa Kuopion yliopiston julkaisuja D. Lääketiede, ISBN 978-951-27-1166-6. Sitä voi tilata yliopiston kirjaston julkaisumyynnistä, sähköposti: This e-mail address is being protected from spambots. You need JavaScript enabled to view it , tai verkko-osoitteesta http://www.uku.fi/kirjasto/julkaisutoiminta/julkmyyn.shtml.


Lisätietoja:

Anna-Maija Tolppanen
puh. 040 3552 247
email: This e-mail address is being protected from spambots. You need JavaScript enabled to view it