30.05.2008 Väitös: Greliinin merkitys lihavuudessa ja insuliiniresistenssissä

Wednesday, 28 May 2008 10:17

Mager Ursula (M.Sc.) 30.5.2008
Lääketieteellinen tiedekunta
Kiininen ravitsemustiede
The role of ghrelin in obesity and insulin resistance (Greliinin merkitys lihavuudessa ja insuliiniresistenssissä)
Vastaväittäjä: Dosentti Olavi Ukkola, Oulun yliopisto
Kustos: Professori Matti Uusitupa, Kuopion yliopisto
Aika ja paikka: Perjantai 30.5.2008 klo 12, Medistudian auditorio ML3
--------------------------------------------------------------------------------

Väitöstiedote:

Ruokahalua säätelevän greliinihormonin geenivaihtelu vaikuttaa metaboliseen oireyhtymään
Lihavuudesta on tullut maailmanlaajuinen, jatkuvasti yleistyvä kansanterveysongelma. Lihavuuden kehittymiseen vaikuttavat epäedulliset elintavat sekä lihomiselle altistavat perintötekijät. Metabolinen oireyhtymä on riskitekijöiden kasauma, jossa keskivartalolihavuuteen liittyvät insuliiniresistenssi, lipidiaineenvaihdunnan häiriöt, kohonnut verenpaine tai nämä kaikki yhtä aikaa.

Tässä väitöstutkimuksessa havaittiin, että ruokahalua stimuloivan greliinihormonin perinnöllinen vaihtelu oli yhteydessä verenpaineeseen ja tyypin 2 diabetekseen. Greliinireseptorin geenivaihtelut puolestaan olivat voimakkaasti yhteydessä lihavuuteen. Tulosten perusteella greliinillä voi olla yhteyttä myös immuunijärjestelmän säätelyyn.

Greliini on ruokahalua stimuloiva hormoni, joka säätelee keskushermoston kautta elimistön energiatasapainoa. Greliinin toimintahäiriöt voivat osaltaan vaikuttaa aineenvaihduntaan liittyvien tautien, kuten tyypin 2 diabeteksen kehittymiseen.

Väitöstutkimuksen tavoitteena oli tutkia greliinigeenin ja greliinireseptorigeenin geenivaihtelun yhteyttä tyypin 2 diabetekseen, lihavuuteen tai muihin metabolisen oireyhtymän piirteisiin. Lisäksi tavoitteena oli tutkia plasman greliinipitoisuuksien yhteyttä metabolisen oireyhtymän piirteisiin, greliini- ja greliinireseptorigeenien ilmentymistä veren lymfosyyteissä sekä ilmentymisen merkitystä greliinin aineenvaihdunnassa. Tutkimuksen kohteena olivat Suomalaiseen Diabeteksen Ehkäisytutkimukseen osallistuneet henkilöt, joilla oli häiriintynyt sokeriaineenvaihdunta.

Tutkimustulokset osoittivat, että tunnetuin greliinigeenin sekvenssivaihtelu, Leu72Met, oli yhteydessä tyypin 2 diabetekseen. Lisäksi henkilöillä, joilla oli muiden tutkittujen sekvenssivaihteluiden yleisimmistä alleeleista koostuva haplotyyppi, oli alhaisempi verenpaine kuin niillä henkilöillä, joilla oli harvinaisemmista alleeleista koostuva haplotyyppi.

Yksi greliinireseptorigeenin tutkituista sekvenssivaihteluista taas oli yhteydessä merkittävämpään laihtumiseen henkilöillä, jotka osallistuivat laihdutusinterventioon. Saman geenivaihtelun, joka sijaitsee greliinireseptorigeenin säätelyalueella, havaittiin voivan vaikuttaa kyseisen geenin ilmentymiseen. Niinpä voidaan olettaa, että kyseisen sekvenssivaihtelun G-alleelin omaava sitoutumiskohta ilmentää greliinireseptoria enemmän kuin vastaava C-alleelin omaava sekvenssi, ja voi siten lisätä ruokahalua enemmän.

Laihduttamisella ei havaittu olevan vaikutusta greliinin pitoisuuteen plasmassa henkilöillä, joilla oli metabolisen oireyhtymän piirteitä. Sen sijaan vertailuryhmässä, joka ei laihduttanut, greliinipitoisuus laski entisestään.

Tutkittaessa greliinin ja sen reseptorin ilmentymistä veren valkosoluissa havaittiin, että sekä greliini- että greliinireseptorigeeni ilmentyivät valkosoluihin kuuluvissa, immuunipuolustukseen osallistuvissa lymfosyyteissä. Laihduttamisella ei kuitenkaan ollut vaikutusta ilmentymisen tasoon. Greliinillä voi kuitenkin olla vaikutusta immuunijärjestelmän säätelyyn, sillä sen ilmentyminen näytti liittyvän keskeisten tulehdustekijöiden, kuten TNF-alfan, ilmentymiseen.

Tutkimuksen perusteella greliinin geenivaihtelut olivat siis yhteydessä verenpaineeseen ja jossain määrin myös tyypin 2 diabetekseen. Sen sijaan greliinireseptorin geenivaihtelut olivat voimakkaasti yhteydessä lihavuuteen. Voi olla, että nämä vaihtelut vaikuttavat greliinireseptorin ilmentymiseen ja toimintaan aiheuttaen ruokahalun lisääntymistä ja siten myös lihavuutta.

Väitöskirja on julkaistu sarjassa Kuopion yliopiston julkaisuja D. Lääketiede 428, ISBN 978-951-27-0948-9. Sitä voi tilata yliopiston kirjaston julkaisumyynnistä sähköposti: This e-mail address is being protected from spambots. You need JavaScript enabled to view it tai verkko-osoitteesta http://www.uku.fi/kirjasto/julkaisutoiminta/julkmyyn.shtml

Lisätietoja:
M.Sc. Ursula Mager
Kuopion yliopisto, kliinisen ravitsemustieteen laitos, Elintarvikkeiden terveysvaikutusten tutkimuskeskus
p. 017 163 615, 044 274 7070
This e-mail address is being protected from spambots. You need JavaScript enabled to view it